Home Page Image
  Yllä valokuva 1840-luvulta peräisin olevasta maalauksesta, joka kuvaa Rantakartanoa. Valokuva maalauksesta esiintyy teoksessa "Suomen lippu kautta aikojen".
 
 


Torpat ja augmenttitilat

Augmenttitilat:

Harjun Rahtu

Lammin Laurila

Lammin Salomon

Kultelan Vakkuri

Edellä mainitut augmenttitalot Harjulle määrättiin, kun säteri peruutettiin vuonna 1691 kruunulle ja siitä tuli kruununluontoinen säteriratsutila. Rahtu liitettiin myöhemmin kartanoon, ja se on siitä alkaen ollut yhdysviljelyksessä Rantakartanon kanssa. Nykyisin Rahtu on liitetty kokonaisuudessaan Harju-tilaan eli kartanoon.

Torpat:

Seuraavassa on mainittu Harjun kartanon ensimmäiset torpat ja niiden perustamisvuosi. Torpat on nimetty torpparin mukaan.

Matts torp (1743), Simon torp (1747), Jöran torp (1749), Anders torp (1751), Jacob torp (1753)

Seuraavassa on lueteltu Harjun torpat eri vuosina

1700-luvun loppu

Rakuunatorppa N:o 111, Rasila 1, Rasila 2, Tupala, Kujala

Vuonna 1804

Simola, Ketola, Rantala, Tupala, Kujala

Vuonna 1810:

Simola, Seppälä, Rantala, Tupala, Kujala, Penikoja, Kirnukoski

Vuonna 1870:

Hakala, Seppälä, Rantala, Tupala, Kujala, Luukko, Kirnukoski

Kartanon mailla olleista torpista vapaaehtoisilla kaupoilla Kalle Alhoranta myi 1900-luvun alussa Kirnukosken torpan ja Luukon torpan. Nämä sijaitsivat kaukana säteristä Harjun kylän Laitiaisten takamailla, joten niiden myyminen oli melko luonnollinen teko. Vapaussodan jälkimainingeissa kartanosta lohkottiin ja (pakko)lunastettiin useita palsta- ja asutustiloja maanvuokralain säännösten perusteella.


   
      (c) Kalle Alhoranta - 2008