Home Page Image
  Yllä valokuva 1840-luvulta peräisin olevasta maalauksesta, joka kuvaa Rantakartanoa. Valokuva maalauksesta esiintyy teoksessa "Suomen lippu kautta aikojen".
 
 


Historiaa

Yleistietoa Harjun kylästä

Harjun kylässä on kylän tunnettuna aikana (eli 1500-luvun alusta lähtien) ollut alkujaan kolme talonpoikaistaloa, jotka olivat nimiltään Rahtu, Kahari ja Sakko. Ensimmäinen maininta Harjusta löytyy Sääksmäen kihlakunnan tuomiokirjasta sellaisen tapauksen johdosta, että Heikki Laurinpoika Harjua sakotettiin erään Joensuun miehen lyömisestä.

Kartanon perustaminen

Harjun vanhojen talonpoikaistilojen jouduttua kruununluontoisiksi 1570- ja 1580-luvuilla, oli helppoa lunastaa talonpoikaistilat perustettavan kartanon alta. Jo vuonna 1591 yksi Harjun tiloista – Rahtu – joutui Someron kirkkoherran Bertil Juhonpoika Tudeerin haltuun. Hänelle kirkkoherrana Harju oli ihanteellinen asuinpaikka, sillä Harjun asuinkeskus sijaitsee alle kilometrin päässä nykyisestä – ja myös vanhasta – kirkosta. Rahtu periytyi myöhemmin hänen tyttärelleen Kristinalle sekä tämän miehelle ratsumestari Anders Munckille.

Perniön Paarskylän herra, Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta osti Harjun kylässä sijainneen Kaharin vuonna 1595. Kaharista oli myöhemmin tuleva Harjun Strandgård, kuten seuraavasta käy ilmi. Jaakko Niilonpoika hankki vielä kaksi talonpoikaisomistuksessa ollutta Harjun tilaa vaihtamalla, jolloin Harjuun syntyi todellinen aatelismiehen omistama aatelistila – ainoastaan Munckin omistuksessa ollut Rahtu oli kylän maista sen ulkopuolella. Tämä menetti läänityksensä paetessaan Sigismundin kannattajana Puolaan vuonna 1599, mutta hänen omistuksessaan olleet tilat lahjoitettiin hänen veljenpojalle, ratsumestari Klaus Kristerinpojalle, joka oli Paimion Hevonpään herra. Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta (1990)

Vuoden 1614 maaliskuussa käskynhaltija Johan De La Gardie kirjoitti Sääksmäen voudille, että Klaus Kristerinpoika haluaa rakentaa Somerolla olevan tilansa säterikartanoksi, jolloin kaikki hänen rälssitalonpoikansa, jotka asuivat lähempänä kuin peninkulman päässä kartanosta, oli vapautettava ylimääräisistä veroista ja kyydityksistä. Ensimmäinen maininta, jossa Harju mainitaan säterikartanona, on vuodelta 1619, jolloin Sääksmäen voutia kiellettiin vaatimasta ylimääräisiä veroja Klaus Kristerinpojan lesken somerolaisilta rälssitalonpojilta, koska tämä oli rakentanut säterikartanon Harjun kylään. Klaus Kristerinpoika Gyllenhjertan leski oli nimeltään Anna Stubbe ja hän oli Ihamäellä rälssitiloja omistaneen Jaakko Olavinpoika Stubben tytär.

Strandgård painetuissa lähteissä (tässä pdf-tiedostoina):

Someron historia II (1958)

Suomen maatilat II (1931)

Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta (1990)


   
      (c) Kalle Alhoranta - 2008